Älä kokeile paastoa omin päin!

Älä kokeile paastoa omin päin!
Helsingin Sanomat uutisoi tänä aamuna tiedesivuilla paastoamista käsittelevästä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan paasto, siis vähäkalorinen ruokavalio, voi korjata elimistön insuliinin tuotantoa.
Insuliini on hormoni, joka säätelee sokerin ja rasvan varastoitumista kehoon. Joulun ja länsimaisen uuden vuoden pitkien vapaiden jälkeen alkoi leipomoiden juhlasesonki. Runebergin tortut ilmaantuivat näyteikkunoihin hyvissä ajoin tammikuussa. Runebergin päivän tienoilla tulivat laskiaispullat.
Tarkoituksellista tai ei, laskiaispullasesongin päättää pääsiäiseen asti kestävä kristittyjen paastojakso. Esimerkiksi ortodoksisessa perinteessä sitä kutsutaan suureksi paastoksi.
Uutisessa todettiin, että paasto voi myös käydä terveyden päälle:
”Tutkijat myös painottavat, että paastoamista ei saa kokeilla omin päin.”
Vaarana on aliravitsemus ja häiriöt insuliinin tuotannossa.Millaista paastoa tätä juttua kirjoitettaessa on tarkalleen ajateltu?
Paasto ei nimittäin ole kaikille sama.Uutisessa tutkijoiden kokeilemaa ruokavaliota kutsuttiin paastoksi ja ”paastoa matkivaksi dieetiksi”.
Tämä muistuttaa lähinnä kristinuskon yleistä paastokäsitystä. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi ortodoksisen perinteen paasto tarkoittaa lihasta, kananmunista ja maitotuotteista kieltäytymistä.

Itse olen kasvanut luterilaisessa perinteessä, jossa paastosta ei juuri puhuttu. Kun haastattelin kirjaamme muslimeja, moni kyseli minulta kristinuskon paastokäytännöistä. ”Ei syödä raskaasti”, taisi olla usein vastaukseni.
Vastaukseni herätti huvitusta. Islamin, juutalaisuuden ja esimerkiksi bahá’í-uskon paastopäivinä ei laiteta suuhun mitään päivän aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa usein auringon nousun ja laskun väliin jäävää aikaa.
Suomessa vaikeuskerrointa kasvattaa päivän pituuden vaihtelu. Islamilainen kalenteri nimittäin ”vaeltaa” noin 11 päivää vuodessa taaksepäin suhteessa vuodenaikoihin sidottuun aurinkokalenteriin.
Viime kesänä kuukausi osui keskikesään. Yön lyhyyden takia ruokavalio saattoi siis paastokäytäntöjä tiukasti noudattavilla jäädä kohtuullisen pieneksi. Muutaman tunnin aikana ei vain ehdi tankata loputtomasti.

Islamissa vietetään useita paastojaksoja ympäri vuoden. Tärkein on paastokuukausi ramadan. Se päättyy muslimien vietetyimpään juhlaan id-al-fitriin.
Islamilainen paasto ei kuitenkaan välttämättä tarkoita vähäkalorista ruokavaliota. Jokailtaiset paaston rikkomisen ateriat voivat olla hyvinkin raskaita. Esimerkiksi somalialaisiin perinneruokiin kuuluvat sambuusit eli voitaikinaan leivotut lihakolmiot.

Nykyisessä ruokavaliossa jo kevyesti syöminen voi tuntua suurelta muutokselta tavalliseen.
Olen joskus miettinyt, että miten paljon ortodoksiset paastokäytännöt ovat vaikuttaneet ihmisten ruokavalioon. Esimerkiksi venäläisen maaorjan ruokavalio 1800-luvulla ei välttämättä sisältänyt päivittäin lihaa, maitoa tai munia. Jos jollain on tästä parempaa tietoa, niin kommentoikaa!

Helsingin Sanomien uutisen terminologiaa selittää parhaiten se, että uskonnolliset paastokäytännöt ovat saaneet rinnalleen erilaisia painonhallinnan paastoja. Tekaisin Googlella haun ”mitä paaston aikana saa syödä”. Tuloksissa ei ensimmäisellä sivulla ollut yhtään uskonnolliseen paastoon liittyvää osumaa.
Jos paastoaminen omin päin ei kiinnosta, voi kokeilla esimerkiksi ortodoksisia paastokäytäntöjä. Erityisen tiukkaa paastoa haluava voi kokeilla papiston paastosääntöä.
Uudet tutkimustulokset tuskin vaikuttavat ortodoksisiin paastokäytäntöihin. Niitä on testattu jo lähes kaksi tuhatta vuotta, joten aivan tuulesta temmattuja suosituksia ne eivät ole.


Edit 1.3.2017. Lisäsin linkin Helsingin Sanomien uutiseen.