Tyhjä päivä kalenterissasi voi olla suuri juhlapäivä

Ajattelitko viettää viikonloppuna vappua, pääsiäistä vai Ridván-juhlan kahdettatoista päivää?

Almanakkaa katsellessa vastaus on selvä, vappu. Samana päivänä suurin osa maailman ortodoksisen perinteen kristityistä viettää pääsiäistä, noin kuukautta myöhemmin kuin se on merkitty suomalaiseen almanakkaan. Bahai-yhteisö päättää puolestaan kaksitoista päivää kestäneen juhlan, jossa muistellaan Baha’ullahin julistautumista Jumalan inkarnaatioksi.

Tämä kaikki tapahtuu myös Suomessa, mutta piilossa. Nyt aiomme kerätä näiden juhlien merkitykset ja suomalaiset perinteet yksiin kansiin.

 

Idea kirjasta syntyi vuonna 2005, kun Olli Seppälä päätoimitti Ilo-lehteä. Siinä ilmestyi kuukausittain Savumerkkejä-palsta, jossa kerrottiin eri uskontojen juhlapyhistä. Hieman yli kaksi vuotta jatkunut palsta on tietojemme mukaan ensimmäinen säännöllisesti ilmestynyt uskontokalenteri suomalaisessa lehdessä. Palstaa kootessaan Seppälä tutustui verkosta löytyviin uskontokalentereihin (eng. interfaith calender). Kalenterit tarjoavat vaikkapa matkailijalle tietoa globaalin maailman juhlista, joiden ajankohdat rytmittävät ihmisten ja yhteiskuntien elämää. Juhliin tutustuessa syntyi ajatus: näistähän saisi kirjan, joka voisi lisätä ymmärrystä ja avoimuutta. Juhlien kautta monikulttuurisuuteen ja moniuskontoisuuteen tulisi luonnostaan myönteinen näkökulma.

Idea heräsi uudelleen henkiin viime kesänä Kotimaa-lehden toimituksessa. Aamukahvilla puhuttiin Kotimaa24-verkkolehden juttusarjasta, jossa esiteltiin uskonnollisia juhlia maailmalta.

Päässämme syttyi lamppu. Nyt! Nyt voisi olla aika uskontojen juhlista kertovalle kirjalle.

 

Samaan aikaan monikulttuurisuus alkoi näkyä uutisissa tiuhaan, kun niissä kerrottiin turvapaikanhakijoiden saapumisesta myös Suomeen. Jälleen Suomeen oli saapumassa uusien perinteiden, kulttuurien ja uskontojen edustajia täällä jo elävien kristittyjen, muslimien, buddhalaisten, juutalaisten, suomenuskoisten ja hindujen keskelle. Vain muutamia perinteitä mainitaksemme.

Idean kehittelyä jatkoivat yhdessä Olli Seppälän kanssa aamukahvikeskusteluun osallistunut Joona Raudaskoski ja toimittaja Tuija Pyhäranta. Pyhäranta työskenteli tuolloin Kotimaa24:n toimitussihteerinä ja Raudaskoski Kotimaan kirjoittavana toimittajana.

Alkusyksystä myös Kirjapaja innostui ideasta. Kustantamo oli juuri julkaissut Lasten oman vuosikirjan, joka keskittyi suomalaisiin merkkipäiviin. Juhlia käsittelevälle kirjallisuudelle oli tilausta. Lasten oma vuosikirja sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Se kuitenkin jätti edelleen uskonnollisten juhlien kokoisen aukon.

 

Blogissa seurataan kirjahankkeemme edistymistä ja esitellään näkökulmia juhlaperinteisiin. Syksyllä ilmestyvä kirjamme palvelee kaikkia monikulttuurisuudesta kiinnostuneita lapsista aikuisiin, opettajista oppilaisiin, kantasuomalaisista maahanmuuttajiin ja buddhalaisista muslimeihin.